Itsensä tutkimisen sunnuntai Tuuloksen kirkossa


Sunnuntaina 31.8. vietimme messua Tuuloksen kirkossa. Liturgina toimi Heidi Somervuori, musiikista vastasivat Hanna-Leena Toivola ja Arja Vähäsöyrinki. Tekstin luki Outi Jokela. Saarnan piti nimikkolähettimme Chetra Im, tulkkinaan Hanna Londo.

Messun ytimessä oli kysymys: Mitä on olla kristitty ja elää kristittynä tässä ajassa? Vastaus kiteytyi tekoihin – hyviin tekoihin.
Synnintunnustuksessa lauloimme yhdessä: ”Sydämeni on sysimusta”, ja seurakunta yhtyi rukoukseen: Herra armahda meitä, Kristus armahda meitä. Anna meille Sinun rauhasi.
Saarna käsitteli teemaa ”Köyhyys ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa.” Chetra jakoi omia kokemuksiaan lapsuudesta hyvin köyhissä oloissa ja korosti perheiden tukemisen tärkeyttä. Hän muistutti, että lapsia ei tulisi erottaa vanhemmistaan ja toimittaa orpokoteihin, sillä lapsi tarvitsee perheen, jossa kasvaa. Taloudellinen apu perheille voi olla ratkaisevaa.
Ehtoollisen jälkeen messu päättyi virteen 932 Oi ihmeellistä armoa (Amazing Grace), jota lauloimme sekä suomeksi että englanniksi. Lopuksi kuulimme Herran siunauksen laulaen. Päätösmusiikkina soi P. Simojoen sävellys Afrikkalaisen gospelmessun loppulaulu (nro 104), johon seurakunta yhtyi kiitollisin mielin kertosäkeeseen: Halleluja, halleluja, aamen.
Messun jälkeen nautittiin kirkkokahvit, josta vastasivat Hannu Mursunen ja hänen puolisonsa. Kukkakoristeina olivat Kirsti Häppölän lahjoittamat neilikkaruusut.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolmen luostarin kierros - Matkapäiväkirja, Osa 1

Kolmen luostarin kierros - Matkapäiväkirja, Osa 2

Eläkeläisten kerho ja lähetystyön kuulumisia