Arvokas kirkkoveneperinne osana kesätuuloslaisten kirkkopyhää





Sunnuntaina 5.7.2026 Tuuloksen kirkossa vietettiin lämminhenkistä kesätuuloslaisten kirkkopyhää. Päivä tarjosi kauniita hetkiä, yhteisöllisyyttä ja kesäistä juhlan tuntua.

Kirkkopiha ja kirkko oli koristeltu kauniisti kesäkukin. Kukitus oli toteutettu edellisenä päivänä järjestetyissä talkoissa, joissa seurakuntalaiset valmistelivat kirkkoa kesätuuloslaisten kirkkopyhää varten. Yhteisen työn tulos näkyi juhlapäivänä kauniina ja kesäisenä ilmeenä.

Juhlapäivä sai näyttävän alun, kun avustavana pappina toiminut rovasti Virpi Järvinen ja liturgina palvellut kirkkoherra Mika Juppala saapuivat kirkkorantaan kirkkoveneellä. Soutajia oli mukana yli kymmenen, ja heidän perinteinen juhlapukeutumisensa toi tilaisuuteen arvokkuutta sekä korosti kirkkopyhän juhlavuutta ja pitkää paikallista perinnettä. Juuri kirkkoveneen saapuessa kirkkorantaan alkoivat papinkellot soida, johdattaen seurakunnan alkavaan jumalanpalvelukseen ja luoden hetkeen erityisen arvokkaan tunnelman.

Päivään mahtuivat näyttävä kirkkoveneen saapuminen, 
yhteinen messu sekä iloiset kohtaamiset seurakunnan kesken.

Sää tarjosi kirkkopyhälle vaikuttavat puitteet. Taivaalla purjehtineet näyttävät ja muhkeat pilvimuodostelmat loivat kesäiseen maisemaan oman tunnelmansa ja kehystivät juhlapäivää kauniilla tavalla.

Jumalanpalveluksen liturgina palveli kirkkoherra Mika Juppala ja avustavana pappina rovasti Virpi Järvinen. Kanttorina toimi Roosa Koivu ja suntiona Tanja Paakkola. Juhlapäivän musiikkia rikastutti myös Hannu Raukola laulullaan.

Yhteisessä jumalanpalveluksessa veisattiin virret 334:5–8, 178, 574, 224 sekä 572:1–2. Päivän tunnelmaan sopivat erityisen hyvin virren 574 tutut sanat:


On kaunis synnyinmaamme,

maat, metsät, järvet sen.

Me Luojan töitä saamme

katsella kiittäen.

Taas lauhat tuulet soittaa

urkuja hongiston

ja Herraa kunnioittaa,

hän kaiken luoja on.


Messun jälkeen seurakuntalaiset kokoontuivat vielä yhteiseen hetkeen, kun tuuloslaiset tarjosivat kirkkokahvit. Kohtaamiset ja keskustelut jatkuivat hyvässä hengessä kirkon pihapiirissä.

Kesäinen kirkkopyhä toi yhteen seurakuntalaisia vaalimaan perinteitä, yhteyttä ja uskoa.


Tilaisuus oli onnistunut, ja oli ilo nähdä kirkossa runsaasti väkeä sekä kokea kesäinen seurakuntayhteys parhaimmillaan. Lämmin kiitos kaikille kirkkopyhään osallistuneille sekä päivän toteutuksessa mukana olleille.

Kesätuuloslaisten kirkkopyhä muistutti jälleen siitä, kuinka tärkeää on kokoontua yhteen vaalimaan yhteisiä perinteitä, jakamaan kesän kuulumisia ja vahvistamaan sitä yhteyttä, joka kantaa vuodesta toiseen.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eläkeläisten kerho ja lähetystyön kuulumisia

Seurakuntapastori Minna Huistinoja

LähiTapiola Loimi-Häme lahjoitti sydäniskurin Tuuloksen kirkolle