Kun taide ja usko kohtasivat

Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa (1892)
(Wikipedia)

Eilen, torstaina 23.4.2026, suuri joukko eläkeläisiä kokoontui Katariinan tuvalle. Yhteinen pöytä ja kiinnostava päivän teema houkuttelivat tutun mukavaan yhdessäoloon. Perinteiseen tapaan aloitimme yhteisellä ruokailulla.

Lounaalla pääruokana oli uunimakkara – tuttu ”HK:n Sininen”. Moni totesi, ettei ole pitkään aikaan valmistanut uunimakkaraa, ja että se todella maistuikin hyvältä. Jälkiruoaksi nautimme marjakiisseliä kermavaahdon kera.

Päivän ohjelman oli valmistellut seurakuntapastori Minna Huistinoja, joka oli ensimmäistä kertaa mukana eläkeläisten kerhossa. Aiheena oli kuvataide ja usko, erityisesti taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin herännäisyyttä kuvaava tuotanto. Aiheen puhuttelevuus näkyi myös osallistujajoukossa: paikalle oli saapunut muun muassa eräs osallistuja, joka oli ensimmäistä kertaa mukana eläkeläisten kerhossa, ja juuri tämä teema oli saanut hänet tulemaan mukaan.

Minna-pappi kertoi ensin Venny Soldan-Brofeldtin elämäntarinasta. Venny oli kirjailija Juhani Ahon vihitty vaimo. Perheen lähipiiriin kuului myös Vennyn sisko Tilly, Juhani Ahon toinen – niin sanottu ”vihkimätön” – vaimo. Juhani Ahon isä toimi Iisalmessa kirkkoherrana, ja herännäisyys oli vahvasti läsnä seurakunnan ja perheen elämässä.

Venny ja Juhani viettivät aikaa muun muassa Ruuhilammen pappilassa ja Iisalmessa. Näistä ympäristöistä löytyivät aiheet ja mallit heränneitä eli körttejä kuvaaviin taideteoksiin. Tunnetuin näistä on Heränneitä (1898), jossa huivipäiset naiset istuvat rovastin eteisessä. Toinen merkittävä teos on Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa (1892), joka kuvaa körttiperhettä pöydän ympärillä aterioimassa. Venny vietti pitkiä aikoja Kusti Niskasen talossa maalatessaan tätä teosta.

Kolmas herännäisyyttä kuvaava teos on Seurat (1901), josta on tehty toisinto vuonna 1906. Maalaus kuvaa seuratalon naisia keittiön puolella laittamassa kahvia seuravieraille. Kaikki nämä teokset ovat vahvasti puhuttelevia ja avaavat osaltaan aikansa hengellistä ilmapiiriä ja herännäisyyden arkea.

Minna-pappi kertoi myös tehneensä gradunsa juuri Venny Soldan-Brofeldtin herännäisyyttä kuvaavista maalauksista ja niiden taustoista. Hänen syvällinen perehtyneisyytensä aiheeseen ja pitkä tutkimustyö olivat selvästi kuultavissa ja nähtävissä esityksen aikana, mikä rikasti kokonaisuutta entisestään.

Tilaisuuden päätteeksi hiljennyimme vielä yhteiseen lauluun. Lauloimme heränneiden tapaan ilman säestystä virren 903 Soi virteni kiitosta Herran kanttori Hanna-Leenan johdolla. Virsi on peräisin Siionin virsikirjasta ja sopi tilaisuuden henkeen erinomaisesti.

1.

Soi, virteni, kiitosta Herran.

Hän on hyvä, armollinen,

on kätensä laupias, voimallinen.

Ken armoonsa turvasi kerran,

on riemuiten muistava sen.

2.

Hän, Herramme, kuoleman alta

on noussut ja voittanut sen.

Työn täytti hän puolesta syntisien.

On hänellä voima ja valta

ja kirkkaus ihmeellinen.

3.

Hän vaikka on näin pyhä, suuri,

ja valtias taivaan ja maan,

ei hylkää hän lastansa halvintakaan,

vaan suojansa antaa kuin muuri.

Näin hellintä hoitoa saan.

4.

En pelkää siis vaarojen matkaa,

hän silloinkin kantaa ja vie,

kun polku on synkeä, kaita on tie.

Voin kanssansa taivalta jatkaa.

Hän vastakin auttava lie.

5.

Kun matkalla Jaakobin lailla

yön ankaran painia saan

ja sielu on uupunut taistelemaan,

niin silti se, toivoa vailla,

on siunattu voittamanaan.

6.

Soi, virteni, kiitosta Herran!

Hän aivan on ihmeellinen,

kun suurinta syntistä armahtaen

hän, laupias, lahjana kerran

suo rauhansa taivaallisen.

Kiitos yhteisestä, lämpimästä ja ajatuksia herättäneestä torstaista!

Venny Soldanin nuorena taideopiskelijana
maalaama omakuva vuodelta 1882.
(Wikipedia)

Soldan-Brofeldtin maalaama Juhani Ahon
muotokuva vuodelta 1891.
(Wikipedia)

Venny Soldan-Brofeldtin maalaus Heränneitä (1898).
Maalaus esittää herännäisseuroja taiteilijan
appivanhempien kodissa Iisalmen pappilassa. 
(Wikipedia)