Miestenpiiri kokoontui Kallasmajalle

Lokakuinen aamu (ke 1.10.2025) oli raikas, ja pian 18 miestä oli koolla Neste Truck -asemalla Tuuloksentien kupeessa. Sieltä siirryimme yhtä matkaa kohti Kallasmajaa. Kallasmajan ovella vastassa oli eläkkeellä oleva kanttori Hannu Mursunen, joka toivotti jokaisen tulijan lämpimästi tervetulleeksi. Kallasmaja, Tuuloksen Tulikourien omistama partiokämppä, sijaitsee Hämeenlinnan Tuuloksen Teurolla. Vuonna 2005 rakennettu mökki tarjosi kodikkaan ja luonnonläheisen ympäristön miestenpiirin kokoontumiselle.

Aamu aloitettiin kokoontumalla yhteiseen lähtöpisteeseen.

Aamun aluksi hiljennyttiin hartauteen. Yhteisesti veisattu “Tule kanssani, Herra Jeesus” avasi päivän ja loi miellyttävän aloituksen päivälle. Virsi soi kuin ahkeran ihmisen aamurukous: siinä pyydettiin siunausta alkavan päivän työlle, mutta ennen kaikkea Jeesuksen läsnäoloa koko päivän ajaksi – aamusta iltaan ja aina siihen asti, kun yö koittaa. Toisessa säkeistössä rukous ulottui vielä pidemmälle: ettei yksikään hetki elämästä olisi ilman Kristuksen seuraa. Hartaus tiivistyi kolmeen sanaan: “Pysy luonani ainiaan.”


Tule kanssani Herra Jeesus,
Tule siunaa päivän työ.
Tule illoin ja aamuin varhain,
Tule vielä kun joutuu yö,
Tule vielä kun joutuu yö.

Tule askele askeleelta
Minun kanssani kulkemaan.
Sua ilman en saata olla,
Pysy luonani ainiaan,
Pysy luonani ainiaan.

(virsi 548)

Diakoniatyöntekijä Jürgen Skaffari luki lyhyen katkelman Heikki Hilvon kirjoittamasta kirjasta Miehen maraton ja kertoi, mitä kaikkea päivän aikana olisi luvassa. Kirjasta sanotaan osuvasti: "Raskaampi kuin Aku Ankka, kevyempi kuin hartauskirja." Maraton on noin 42 kilometriä, ja se on juostava kilometri kerrallaan, lopussa jopa metri kerrallaan. Samoin elämä on elettävä alusta loppuun, ja mies menee maaliin asti vaikka ryömien. Kirjanen on sekä elämän että maratonin riemullista kokemista, ja matkalla on käyttöä myös Hyvälle Valmentajalle. Tämä vertaus sopi hyvin myös miestenpiirin päivään: yhdessäolo, tehtävien haasteet ja toinen toistemme tukeminen muistuttivat siitä, että matkaa ei kuljeta yksin, vaan rinnalla kulkijoiden ja Hyvän Valmentajan kanssa.

Maukas ja ravitseva aamupala maistui kaikille.

Aamupalan äärellä tunnelma keveni. Täytetyt sämpylät, kananmunat ja kahvi maistuivat, ja pöydissä kuului hyväntuulista keskustelua ja naurunpyrskähdyksiä. Oli hetki jakaa kuulumisia ja virittäytyä tuleviin tehtäviin.

Pian jakauduttiin kolmen hengen joukkueisiin, ja edessä oli viiden tehtävän kisailu, sopivasti haastava mutta ryhmälle juuri sopiva.

  • Tulen sytytys ja veden kiehautus: nopeimmin kiehuttanut joukkue vei voiton.
  • 20 metrin arviointi: osa mittasi tarkasti, osa luotti muihin konsteihin.
  • Tikanheitto: nauru ja kannustus säestivät heittoja.
  • Partiosolmut: näppäryys ja kärsivällisyys olivat koetuksella.
  • Veistohaaste: tikku piti veistää täsmälleen puuhun kaiverrettuun reikään sopivaksi.
Tikanheitossa oltiin tarkkana.

Aika jakaa pisteitä tehtävän voittaneelle joukkueelle.


Näin voi myös yrittää mitata ja arvioida 20 metrin matkaa.


Kaikki ryhmät saivat tulen syttymään!


Oli jännittävää seurata, milloin vesi lähtee kiehumaan.



Veistelytaidoille oli tarvetta.

Makeat palkinnot maistuvat.

Voittajajoukkue palkittiin suklaakekseillä, jotka jaettiin hyvillä mielin.

Päivän päätteeksi kokoonnuttiin nuotion äärelle. Yhdessä laulettiin kaksi tuttua laulua, Puolalainen nuotiolaulu ja Jukka Kuoppamäen säveltämä ja sanoittama Tämä taivas, tämä maa, jotka toivat lisävirettä iltapäivään. Pian ritisevässä tulessa tirisivät makkarat, jotka nautittiin lisukkeiden ja mehun kera. Innokas puheensorina jatkui, kun tuli lämmitti syksyistä iltapäivää. Jokainen sai lähteä omaan tahtiin kotimatkalle.

Yhteislaulua nuotion äärellä.



Kyllä kelpaa!


Jürgen valmistelee makkaratarjoilua.


Nyt tarkkana, ettei makkara pala mustaksi!

Näin päättyi miestenpiirin kokoontuminen – päivä, johon mahtui hartaus, yhteinen ateria, leikkimielisiä kisailuja ja nuotion äärellä jaettuja hetkiä.

Tule rohkeasti mukaan – miestenpiiri on avoin kaikille miehille ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden rentoon seurusteluun, keskusteluun ja virkistäytymiseen.

Lätietoa: Miesten aamukahvit (miestenpiiri) klo 8.30 Tuuloksen srk. talolla, jokaisen kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Maittava aamupala hintaa 5 € ja lisäksi järjestettyä ohjelmaa. www.lamminseurakunta.fi

Jürgen Skaffari
diakoniatyöntekijä
jurgen.skaffari@evl.fi
040 804 9504
Katariinantie 2
16900 Lammi

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolmen luostarin kierros - Matkapäiväkirja, Osa 1

Kuva
Maanantai 26.5. – Matka alkaa kohti Valamoa Retkikunnalle laadittu matkaesite Aamu valkeni kirkkaana, kun matkanjohtaja Jürgen Skaffari , apulainen Markus Monteiro Kartano ja kuljettaja Erkki Jaakkola toivottivat retkikunnan lämpimästi tervetulleeksi matkalle. Heti alkuun hiljennyimme yhteiseen aamuhartauteen. Luimme yhdessä ääneen matkasiunauksen: ”Elämä on pyhä matka ja suuri seikkailu kohti Jumalaa. Saamme pyytää hänen siunaustaan ja hyvän tahtonsa toteutumista itse kunkin elämänmatkalle.” Jatkoimme yhdessä rukoillen: Pyhä Jumala, Siunaa henkemme, sielumme ja ruumiimme, tämä päivä ja tulevaisuutemme. Siunaa ja varjele meitä tien päällä ja kodeissamme. Siunaa pyhä Sanasi elämän tiekartaksi. Siunaa Vapahtajamme elämämme tiellä ja parantajaksi oppaaksi. Siunaa meitä viisaudella, kuuliaisuudella ja rohkeudella. Siunaa iloa ja kiitollisuudella. Siunaa suurella sydämellä niin, että huomaamme toiset matkalaiset. Siunaa kulkupeilimme, jotta pääsemme turvallisesti perille. Siu...
Lue lisää

Kolmen luostarin kierros - Matkapäiväkirja, Osa 2

Kuva
Tiistai 27.5. – Valamo ja Lintula: rukousta, luontoa ja luostarielämää Kauniita kukkia Valamon pihamaalla Aamu Valamossa valkeni rauhallisesti. Jo klo 06.00 alkaen oli mahdollisuus osallistua varhaiseen jumalanpalvelukseen pääkirkossa. Se oli monelle ainutlaatuinen elämys. Kullatut ikonimaalaukset heräsivät eloon, kun aamuauringon säteet osuivat niihin. Vaikka jumalanpalveluksen kulku saattoi tuntua vieraalta ja vaikeasti hahmotettavalta – niin erilainen kuin mihin oma kirkkokuntamme on tottunut – se ei vähentänyt kokemuksen syvyyttä. Ortodoksinen jumalanpalvelus kutsuu osallistujan rukoukseen ja hiljaiseen pohdintaan aivan erityisellä tavalla. Liikkeiden, laulujen ja suitsutuksen rytmi muodostaa kokonaisuuden, jossa aikaa ei mitata minuuteissa vaan läsnäolossa. Ortodoksien tapa kunnioittaa ja kohdata ikonit jumalanpalveluksen aikana on kaunis ja ainutlaatuinen – hiljainen kosketus tai kumarrus ikonin äärellä on kuin rukous ilman sanoja. Aamupala oli täysin lihaton Luostariaamiainen ta...
Lue lisää

Kolmen luostarin kierros - Matkapäiväkirja, Osa 3

Kuva
Keskiviikko 28.5. – Hiljaisuuden hyvästely ja kotimatka Lähtöpäivän aamuna Valamon pääkirkon kupoli loisti koreasti taivasta vasten Lähtöpäivän sää oli mitä mainioin. Ei pilven pilveä, ja aamuviileyden nopeasti kaikotessa alkoi aurinko helliä poskipäitä pehmeästi ja lämmittävästi. Auringonsäteet osuivat Valamon pääkirkon ristiin, joka kimmelsi koreasti kohti kirkasta taivaan kattoa – näky, joka jäi monen mieleen viimeiseksi kuvaksi tästä pyhästä paikasta. Ennen ja jälkeen luostariaamiaisen moni retkeläinen istui nauttimassa pihamaan penkeillä Aamun keskusteluissa nousi esiin myös matkalaisten pienet, mutta ei aivan toivotut seuralaiset – punkkeja oli kertynyt retken aikana yli 20 kappaletta. Vaikka yöllä nukuttiin hyvin, osa niistä ilmestyi vielä viimeisenäkin aamuna esiin vällyjen välistä, muistuttaen luonnon läsnäolosta – ehkä liiankin konkreettisella tavalla. Jo kello 6.00 alkaen oli jälleen mahdollisuus osallistua jumalanpalvelukseen pääkirkossa. Tämä viimeinen yhteinen aamuhetki t...
Lue lisää