Kansanlähetyksen lähetysrenkaan seurat joka kuukauden viimeisenä maanantaina


Helmikuun seuroissa oli puhujavieraana Pekka Holmström Lahdesta. Päivi Torni oli ikävä kyllä estynyt, vaikka häntäkin odotettiin paikalle. Lähetysrengas on toiminut jo yli 40 vuotta. Nyt vastuunkantajaien joukko on harventunut ja ikääntynyt, joten uusia kaivattaisiin mukaan. Joka kerta on vieraileva puhuja – läheltä tai kauempaa – eli vahvaa sanaa on tarjolla. Tule tutustumaan. 

Pekka Holmström lähti liikkeelle Luukkaan evankeliumin kylväjävertauksesta. ”Mutta osa (siemenistä) putosi hyvään maahan ja tuotti satakertaisen sadon (vanhemmassa käännöksessä satakertaisen hedelmän).” Hän pohdiskeli, mitä tarkoitetaan sadolla tai hedelmällä. 2. Pietarin kirjeen ensimmäisessä luvussa puhutaan uskon lujuudesta, oikeasta tiedosta ja keskinäisestä kiintymyksestä. Filippiläiskirjeen 1. luku todistaa, että hyvä hedelmä on Kristuksen aikaansaamaa. Holmström kertoi myös omasta elämästään ja siitä, miten Jumalan johdatus näkyy pienissäkin asioissa.

Tällä hetkellä Kansanlähetyksen lähetysrengas tukee Kia ja Markus Syrjätien perhettä Japanissa. He ovat siis Lammin seurakunnan nimikkolähettejä. Lähettikirjeen välityksellä saimme tietoa sekä heidän työstään HAT-Koben seurakunnassa että perheen kuulumisista. Japanin kuulumisia voi kuunnella myös YouTube-kanavalta Syrjäteillä Japanissa:

https://www.youtube.com/watch?v=rOuNYn3G9gg





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolmen luostarin kierros - Matkapäiväkirja, Osa 1

Kuva
Maanantai 26.5. – Matka alkaa kohti Valamoa Retkikunnalle laadittu matkaesite Aamu valkeni kirkkaana, kun matkanjohtaja Jürgen Skaffari , apulainen Markus Monteiro Kartano ja kuljettaja Erkki Jaakkola toivottivat retkikunnan lämpimästi tervetulleeksi matkalle. Heti alkuun hiljennyimme yhteiseen aamuhartauteen. Luimme yhdessä ääneen matkasiunauksen: ”Elämä on pyhä matka ja suuri seikkailu kohti Jumalaa. Saamme pyytää hänen siunaustaan ja hyvän tahtonsa toteutumista itse kunkin elämänmatkalle.” Jatkoimme yhdessä rukoillen: Pyhä Jumala, Siunaa henkemme, sielumme ja ruumiimme, tämä päivä ja tulevaisuutemme. Siunaa ja varjele meitä tien päällä ja kodeissamme. Siunaa pyhä Sanasi elämän tiekartaksi. Siunaa Vapahtajamme elämämme tiellä ja parantajaksi oppaaksi. Siunaa meitä viisaudella, kuuliaisuudella ja rohkeudella. Siunaa iloa ja kiitollisuudella. Siunaa suurella sydämellä niin, että huomaamme toiset matkalaiset. Siunaa kulkupeilimme, jotta pääsemme turvallisesti perille. Siu...
Lue lisää

Kolmen luostarin kierros - Matkapäiväkirja, Osa 2

Kuva
Tiistai 27.5. – Valamo ja Lintula: rukousta, luontoa ja luostarielämää Kauniita kukkia Valamon pihamaalla Aamu Valamossa valkeni rauhallisesti. Jo klo 06.00 alkaen oli mahdollisuus osallistua varhaiseen jumalanpalvelukseen pääkirkossa. Se oli monelle ainutlaatuinen elämys. Kullatut ikonimaalaukset heräsivät eloon, kun aamuauringon säteet osuivat niihin. Vaikka jumalanpalveluksen kulku saattoi tuntua vieraalta ja vaikeasti hahmotettavalta – niin erilainen kuin mihin oma kirkkokuntamme on tottunut – se ei vähentänyt kokemuksen syvyyttä. Ortodoksinen jumalanpalvelus kutsuu osallistujan rukoukseen ja hiljaiseen pohdintaan aivan erityisellä tavalla. Liikkeiden, laulujen ja suitsutuksen rytmi muodostaa kokonaisuuden, jossa aikaa ei mitata minuuteissa vaan läsnäolossa. Ortodoksien tapa kunnioittaa ja kohdata ikonit jumalanpalveluksen aikana on kaunis ja ainutlaatuinen – hiljainen kosketus tai kumarrus ikonin äärellä on kuin rukous ilman sanoja. Aamupala oli täysin lihaton Luostariaamiainen ta...
Lue lisää

Kolmen luostarin kierros - Matkapäiväkirja, Osa 3

Kuva
Keskiviikko 28.5. – Hiljaisuuden hyvästely ja kotimatka Lähtöpäivän aamuna Valamon pääkirkon kupoli loisti koreasti taivasta vasten Lähtöpäivän sää oli mitä mainioin. Ei pilven pilveä, ja aamuviileyden nopeasti kaikotessa alkoi aurinko helliä poskipäitä pehmeästi ja lämmittävästi. Auringonsäteet osuivat Valamon pääkirkon ristiin, joka kimmelsi koreasti kohti kirkasta taivaan kattoa – näky, joka jäi monen mieleen viimeiseksi kuvaksi tästä pyhästä paikasta. Ennen ja jälkeen luostariaamiaisen moni retkeläinen istui nauttimassa pihamaan penkeillä Aamun keskusteluissa nousi esiin myös matkalaisten pienet, mutta ei aivan toivotut seuralaiset – punkkeja oli kertynyt retken aikana yli 20 kappaletta. Vaikka yöllä nukuttiin hyvin, osa niistä ilmestyi vielä viimeisenäkin aamuna esiin vällyjen välistä, muistuttaen luonnon läsnäolosta – ehkä liiankin konkreettisella tavalla. Jo kello 6.00 alkaen oli jälleen mahdollisuus osallistua jumalanpalvelukseen pääkirkossa. Tämä viimeinen yhteinen aamuhetki t...
Lue lisää